Tämä vuosi on ollut kuljeskelua ja harhailua oman elämän äärellä. On tullut punnittua voittoja ja tappioita. Kadotettu paljon, mutta myös löydetty tilalle uutta.
Tässä jotain matkan varrella opittua...
Todellinen pysähtyminen johtaa väistämättä
elämän yksinkertaistumiseen ja
pienien ilonaiheiden löytymiseen.
Kaikki minussa ja ympärilläni
on epävarmaa.
Vain Jumala on varma ja muuttumaton.
Kun uskallan hyväksyä
varjoni ja keskeneräisyyteni,
siedän niitä myös muissa.
Ripottele ilosi ja surusi maisemaan
ja päästä niistä irti.
Siten saat tilaa uudelle.
Yhteys omaan sydämeen löytyy
vain hiljaisuudessa.
Ja kun se löytyy,
oppii olemaan lempeämpi itselleen.
Kun olosuhteet menettävät
valtansa määritellä,
kuka olen,
löytyy tasapaino ja lepo.
Tulevaisuus on jotain,
jota on ollut ennenkin -
jotain, josta on jo
kuiskaus sielussasi.
Kun hellittää tarpeestaan olla oikeassa,
löytää todellisen rauhan ja levon.
Monet taistelut omassa sisimmässä ja
ympärillä laantuvat.
Ihmisen elämä ilman Jumalaa
on ajelehtimista rannattomalla merellä.
Kun ei tiedä, mistä tienhaarasta pitäisi kääntyä,
on viisaampaa pysähtyä
vaikka pitkäksikin aikaa,
kuin jatkaa päämäärättä matkaa,
ja odottaa, kunnes saa uudet koordinaatit,
joiden mukaan suunnistaa.
Se, miten kohtelen läheisiäni kotona,
kun kukaan ei ole näkemässä,
on paljon todellisempaa ja
kertoo minusta ihmisenä paljon enemmän kuin se,
miten käyttäydyn kodin ulkopuolella.
Jos nämä ovat tasapainossa,
kykenee elämään rauhassa itsensä kanssa.
Pienet asiat elämässä ovat merkityksellisimpiä,
koska niiden päälle ja varaan
rakentuvat suuret kokonaisuudet.
Olen ensisijaisesti olemassa
ensin suhteessa Jumalaan,
sitten omaan itseeni ja
vasta sen jälkeen muihin ihmisiin.
Monet elävät järjestystä väärinpäin.
Kun pyrkii minimoimaan riskit elämästään,
lakkaa elämästä ja
arjesta tulee selviytymiskamppailu.
Jumalan armo ja rakkaus kantaa läpi
harmaimman, kivuliaimman,
epätoivoisimmankin päivän.
Ja lopulta, kun silmäni sulkeutuvat
viimeisen kerran,
se kantaa minut yli rajan,
jonka tuolla puolen ei tarvitse
enää filosofoida -
siellä, missä kaikki on selvää,
valmista ja kirkasta
ja missä kipeimmätkin kysymykset
kohtaavat vastauksensa.
Seuraavassa postauksessa palataankin sitten maan pinnalle ja ihan maallisiin asioihin ,nimittäin tämä haahuilu elämämme laitamilla sai aikaan sen, että toteutimme isännän kanssa yhden unelmamme.
Mutta siitä lisää ensi kerralla ja muistakaahan, että tunti ikkunasta tuijottelua päivittäin pitää mielen terveempänä. :)
Ihania unelmia elämääsi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti